Tässä se nyt lopulta on. Tiesin heti
valokuvatorstain aiheen nähtyäni minkä kuvan laittaisin edustamaan omaa näkemystäni kengästä, mutta jouduin tekemään lujasti töitä löytääkseni sen. Mulla pölyyntyy satoja dioja komerossa digiaikaan siirtymisen johdosta. Siellä ne vuosien rakkaan harrastuksen uurastuksen tulokset nyt lymyävät kenenkään niitä kaipaamatta. No, kaivoin vähintään yhtä pölyisen projektorin esiin ja aloin katsella vanhoja kuvia. Vuodet, eletty elämä, ihmiset joista osa on jo poistunut keskuudestamme, rakkaat paikat, monet kukat, perhoset, linnut ja seikkailut vilistivät pikakelauksen kaltaisesti silmissäni. Ja tosiaan, lopulta löysin etsimäni!

korpun
Allyalias